Suomesta Kanadaan ja takaisin & kuulumisia

Nyt en siis puhu itsestäni :) Vaan näistä pikkusista vauvan haalareista, jotka pääsee huomenna lähteen takasin Suomeen ja Hautakylälle :D Ensimmäiset silmukat loin näihin epämääräsissä fiiliksissä Helsingin ja Munchenin välillä ja toinen lahjekin pääsi puikoille ennen Torontoa. Lennon Thunder Bayhin olin ite niin sekasin ja väsynyt että raukat pikku haalarit joutu vaan odottamaan mun laukussa :) Sittemmin nää on välillä edistyny ja välillä vaan odottanu että kerkiän kutomaan. Eilen sitten oli viimesten saumojen ompelun, päättelyn ja nappien vuoro.

 

 

 

 

 

Tuossa valmiit haalarit <3

 

 

 

 

 

Ihmisillä on tosi paljon jouluvaloja.. Tuossa ei tosin näy vielä kovin paljon, koska suurin osa valoista syttyy vasta myöhään illalla.

 

 

 

Hammarskjold High School "Home of the Vikings" :D

 

Mä oon nyt vieläkin parannellu itteäni ottamalla aika rennosti mutta tänään olin jo koulussakin. En tiiä koska aikasemmin oon ollu näin kiireinen... Meinaan kattokaa mun kalenteria..Mutta nää kaikki jutut on aika parhautta niin ei tää oo liikaa ja kaikki siellä kotona voi olla huoletta en meinaa rasittaa itteeni liikaa hahahaa :D Ja kaikki noi on soittoa ja draamaa nii että rakastan muutenki olla niissä kaikissa mukana. Tänään kaivoin myös lenkkarit tuolta jostain pitkästä aikaa ja lähdin lenkille, vielä tosin kävellen, koska en halunnu rasittaa itteeni liikaa heti flunssan jälkeen. Pakko sanoa että lenkkarit ja lenkki tuntu kyllä tosi kivalta pitkästä aikaa. Vaikka jalkakäytävät olikin aikalailla täynnä lunta. Täällä jalkakäytävät aurataan ensin ja sitten sen jälkeen kun aurataan isot tiet ni se kaikki lumi lentää sinne jalkakäytäville ja seurauksena on sellanen pieni kinttupolku kävelemistä varten siellä ojanpenkalla.. Sain myös mun ekan koulun fanipaidan, oikein koulun väreissä <3 hahaha jee, mutta oikeesti kaikki käyttää vaan kaikkii tälläsii koulussa. Perjantaina lähetään orkan kanssa koko päivän kiertueelle alakouluihin ja tarkotus olis ilmeisesti mennä jonnekkin näitten suomalaisten kanssa koska itsenäisyyspäivä. Kauheen nopeesti menee aika, varsinkin kun on tosi paljon ohjelmaa ja kotonakin aika menee nopeesti soittaessa ja läksyissäkin on tekemistä.

 

Huomenna lähden varmaan jonnekkin kaupungille ja vien vauvanhaalarit paketissa lähtemään kohti Suomea. Jostain pitäs ettiä kans inspiraatio piirtää ja taiteilla koska pitäs tehdä sellanen iso 'storyboard' englannin tunnilla ja vaikka mitä. Kaipaan sitä Suomen koulujärjestelmää joka on niiiin joustava ja stressitön kuitenki kaikesta huolimatta! Olkaa siitä ihan oikeesti onnellisia! :)

 

Suomen joulu ja kaikki muu siihen liittyvä asia on ehkä yks mitä mulla nyt on ikävä. On täälläki onneks lunta ja muutenki tavallaan lähellä Suomea mutta mulla on ikävä sitä kun nuoremmat sisarukset suunnillee hyppii pitkin seiniä joka aamu kun saa avata luukun joulukalenterista (mulla ei oo ees joulukalenteria :/) ja sitä, kuinka innoissaa ne on jostai ihan pienestä asiasta ku vaikka siitä että saa jotkun jouluvalot omaan huoneeseen (mulla ei oo niitäkää, sad face..) ja pakko myöntää kyllä että vaikka tykkäänki olla yksin niin mulla on kyllä välillä aika tylsää kun kukaan ei leiki "sorkkahoitajaa" tai "siementäjää" mun huoneen oven takana, pidä meteliä, vinoile mulle jostain epämääräsestä tai vaihtoehtosesti törmäile mun huoneen oveen jollain lelutraktoreilla kun yritän lukea kokeeseen. Joo tulipas pitkä lause ja muutenki sekava, toivottavasti saatte selvää. Mutta siis todellaki rakastan olla täällä, kaverit erityisesti drama luokassa pitää huolta että varmasti ymmärrän ja muutenki huolehtii musta. Ja niinku mun drama teacher just tänään sano, kun kyseli multa kaikennäköstä ja ilmeisesti on opettanu muitakin vaihto-oppilaita ja tiesi kuinka just esimerkiks joulun aika voi olla vaikeeta niin se sano että "it really is once in lifetime experience, enjoy it" ni oon samaa mieltä ja jännä nähdä millanen on esimerkiks koulun Christmas Assembly tai meiän joulun alla oleva flashmob drama luokan kanssa Intercity Mallissa.

 

Niin ja yks päivä me leivottiin täällä kaikennäkösiä joululeivonnaisia ja tarkotus olis tehä piparitaikina nyt kun keritään :3

 

Ja pakko vielä sanoo että kuinka kuulemma oonkaan just niinku äitini ja kuinka monta kertaa mua onkaan kutsuttu vahingossa "Seija" tai kuinka mun hymy on kuulemma just niinku äitillä. Kävelenki kuulemma just samalla tavalla kun äiti sillon kun oli mun ikänen...:D

 

-Martta<3